Hakutulokset sanalle: "välipohja" (5 kpl)
Kuva 1. Välipohjan läpi kulkevan savupiipun virheellisen asennuksen aiheuttamia vaurioita.
Savupiipun läpivienti välipohjassa oli toteutettu huomioimatta suojaetäisyyksiä palava-aineisiin rakenteisiin. Suojaetäisyysvaatimukset eivät täyttyneet välipohjan kantavien puurakenteiden eikä käytettyjen lattiapinnoitteiden kohdalla. Läpiviennin kohdalla oli käytetty normaalia mineraalivillaa eikä palovillaa, kuten pitäisi. Valmistajan asennusohjeita ei ollut noudatettu ja valmistajaan otettiin yhteyttä vasta ongelmien ilmaannuttua.
Pintakosteudenosoittimen mittaustuloksista oli tehty virheellinen tulkinta.
Rakennuksen kuntoa tutkittaessa oli havaittu pintakosteudenosoittimella tehdyssä kartoituksessa, että pesuhuoneen laatoitetussa lattiassa esiintyi huomattavaa kosteuspoikkeamaa erityisesti suihkun ja lattiakaivon välisellä alueella. Suihkun vastakkaisen seinän läheisyydessä kosteuspoikkeama oli pienempi. Kuntotutkimusraporttiin oli kirjattu, että välipohjarakenne on kosteusvaurioitunut ja sen vedeneristys on uusittava. Kartoitus oli tehty pintakosteudenosoittimella, koska rakenteita rikkovia menetelmiä ei voida käyttää vedeneristettyjä rakenteita tutkittaessa.
Rakennetta purettaessa havaittiin, että pintabetonilaatan ja kantavan rakenteen välissä oli käytetty vedeneristeenä bitumikermiä. Tällaista vedeneristysratkaisua (ks. kuva 1) käytettiin yleisesti 1970-luvulle saakka, julkisissa palvelurakennuksissa jopa 1990-luvun lopulle saakka. Tällaiselle runsaassa käytössä olevan pesuhuoneen lattiarakenteelle on ominaista, että pintabetonilaatta on käytännössä aina märkä varsinkin suihkun läheisyydessä. Rakenne on oikein suunniteltuna ja toteutettuna kosteusteknisesti täysin toimiva rakenne, mutta pintakosteudenosoitin ilmaisee tämän pintabetonilaatassa normaalisti esiintyvän kosteuden.
Kuva 1. Pesuhuoneen lattiarakenne, jossa vedeneristys on pintabetonilaatan alapuolella.
Väestönsuojan yläpuolisessa kerroksellisessa välipohjarakenteessa oli käytetty kovakuitulevyä pintabetonilaatan valualustana (ks. kuva 1). Rakennuskosteutta (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämää kosteutta, kevytsoraa asennettaessa käytettyä vettä ja pintabetonilaatan sisältämää kosteutta) oli jäänyt rakenteeseen (ks. kuva 2), mikä oli aiheuttanut kuitulevyyn mikrobikasvustoja. Lisäksi täyttökerros sisälsi homehtuvaa orgaanista ainesta kuten sahanpurua. Pintabetonilaatan kutistumisen seurauksena (ks. RVP-S-RF-65) laatan ja seinän liitos ei ollut tiivis, ja ilma pääsi virtaamaan mikrobivaurioituneista rakennekerroksista sisätiloihin. Tämän seurauksena niissä aistittiin mikrobiperäistä hajua.
Kuva 1. 1980- ja 90-luvun tyypillinen väestönsuojan katon kerroksellinen välipohjarakenne (kuva Ramboll Finland Oy).
Kuva 2. Kovalevyn alapinnassa mikrobikasvustoa (kuva Hannu Kääriäinen).
Väestönsuojan yläpuolista kerroksellista välipohjarakennetta ei ollut kuivatettu oikealla tavalla kevytsorasta tehtyyn täyttökerrokseen rakennusvaiheessa asennettujen tuuletusputkien avulla (ks. kuva 1). Putkien päät oli tuotu väestönsuojan viereisen käytävän seinän yläosaan, mutta niihin ei ollut liitetty mitään poistopuhallinta. Näin ollen ilma ei kiertänyt lainkaan täyttökerroksessa eikä siten kuivattanut rakennekerroksia. Rakennuskosteus (väestönsuojan paikalla valetun paksun kattolaatan sisältämä kosteus, kevytsoraa asennettaessa pölyämisen estämiseksi käytetty vesi ja pintabetonilaatan sisältämä kosteus) ei ollut riittävästi poistunut rakenteesta. Tämän vuoksi pintabetonilaatan kosteus nousi muutaman vuoden kuluttua haitallisen korkeaksi (betonin suhteellinen kosteus yli 90 % RH), ja väestönsuojan yläpuolisen tilan lattian muovimatto kiinnitysliimoineen vaurioitui.
Kuva 1. Väestönsuojan yläpuolinen kerroksellinen välipohjarakenne.
Vastaavaa ongelmaa esiintyy useilla muilla liimattavilla lattiapäällysteillä. Täyttökerroksen materiaalina on käytetty kevytsoran asemesta myös soraa tai sepeliä.
Asuinkerrostalon rakennustyömaalla valettiin neljännen kerroksen katon betonilaatta helmikuun alkupuolella. Rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että valettu betonilaatta suojataan yläpuolelta asianmukaisesti valutöiden päätyttyä. Ainoastaan muottien alapuolella oli lämmitys, joka yhdessä betonin sitoutumisesta tulevan lämmön kanssa ei riittänyt pitämään betonilaattaa sulana -16 – -22 asteen pakkasessa.