Paikallavaletun betonilaatan jäätyminen

1. Virhe

Asuinkerrostalon rakennustyömaalla valettiin neljännen kerroksen katon betonilaatta helmikuun alkupuolella. Rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että valettu betonilaatta suojataan yläpuolelta asianmukaisesti valutöiden päätyttyä. Ainoastaan muottien alapuolella oli lämmitys, joka yhdessä betonin sitoutumisesta tulevan lämmön kanssa ei riittänyt pitämään betonilaattaa sulana -16 – -22 asteen pakkasessa.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

280 mm korkea betonilaatta jäätyi yläpinnastaan noin 105 mm syvyydelle. Suunnittelulujuus oli K30, joka täyttyi laatan jäätymättömässä alaosassa, mutta alittui jäätyneillä osilla, joista otettujen näytteiden puristuslujuus oli 16,0 – 18,0 MPa (heti kappaleen irrotuksen jälkeen 100 mm lieriö) ja 8,0 – 11,0 MPa (20 vuorokauden säilytys +20 asteessa, 50 mm lieriö). Yläpinnan raudoituksen tartuntalujuus aleni huomattavasti.

Työt keskeytyivät, jouduttiin tekemään aikaa vieviä tutkimuksia sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan korjaustyö. Aikataulu kiristyi ja rakennuskustannukset nousivat.

Kuva 1. Poikkileikkaus rakenteen korjauksesta, pääosa jäätyneestä betonista jäi paikoilleen.

3. Virheen korjaaminen

Jäätyneen betonilaatan päälle valettiin uusi palkistolla vahvistettu betonilaatta (kuva 1), johon jäätynyt laatta ripustettiin kuvan 2 mukaisilla teräsosilla kahden metrin ruutuun.

Kuva 2. Teräsosa, jollaisia tarvittiin 36 kpl jäätyneen betonilaatan ripustamiseen.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Talvibetonoinnissa tulee noudattaa standardia SFS-EN 7022, joka on kansallinen laajennus standardiin SFS-EN 206.

Talvibetonointikausi alkaa, kun ilman keskilämpötila laskee alle +5 ^oC. Betonin tulee saavuttaa 5 MPa lujuus ennen kuin se saa teoriassa ensimmäisen kerran jäätyä. Kirjallisuuslähteiden mukaan betonin lujuuden menetys toistuvien tuoreena jäätymisten johdosta voi olla jopa 80 % loppulujuudesta.

Lujuuden määritys osittain jäätyneestä betonista voi antaa liian korkeita lujuusarvoja (ns. valelujuutta), joka saattaa olla noin 10-20 MPa.

Rakennustöiden valvomisessa käytetään tarkastusasiakirjamenettelyä. Rakennustöiden tarkastusasiakirja laaditaan ennen rakennustöiden aloittamista ja sovitaan ketkä toimivat rakennusvaihekokonaisuuksien vastuuhenkilöinä ja keillä on oikeus tehdä tarkastusasiakirjaan työvaiheiden osatarkastusmerkintöjä. Sovitaan mihin ja millä tavalla osatarkastusmerkinnät tehdään.

Osana tarkastusasiakirjamenettelyä laaditaan tarkka ja yksilöity kirjallinen betonointisuun­ni­telma, jossa huomioidaan myös talviolosuhteet. Varmistetaan suunni­telman noudattamiseen tarvittavien henkilöresurssien sekä kaluston ja tarvikkeiden olemas­saolo.

Hyvästä betonointisuunnitelmasta käy ilmi kuka antaa luvan valutöiden aloittamiselle sekä kuka varmistaa, että lämmitys sekä suojaus tehdään asianmukaisesti valutyön päätyttyä.

Rakennustöiden vastaavan työnjohtajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on valvoa, että tarkas­tusasiakirjamenettelyn mukaiset malliasennukset, työvaiheiden osatarkastukset sekä raken­nusvaihekokonaisuuksien tarkastukset ja niiden suorittamisen dokumentoivat merkinnät tehdään oikea-aikaisesti.

Lisätietoa talvibetonoinnista löytyy Talvibetonointi -kirjasta (Betoniteollisuus ry, Mittaviiva Oy, 2013).

5. Muuta

Lähteet

SFS-EN 206 Betoni. Määrittely, ominaisuudet, valmistus ja vaatimuksenmukaisuus.

SFS-EN 7022 Betoni. Standardin SFS-EN 206 käyttö Suomessa.

Talvibetonointi, Betoniteollisuus Oy, 2013

RIL 149, betonityöohjeet, 1983.

BY 65, betoninormit, 2016

BY 201, betonitekniikan oppikirja, 2018.

www. valmisbetoni.fi/toteutus/talvi

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy