Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-S-RF-18

    Höyrynsulun vaurioitumisen kannalta riskialtis yläpohjan rakenne

    Julkaistu: 27.02.2008 / Päivitetty: 6.11.2018

    1. Virhe

    Kuvan 1 ratkaisua ei suositella käytettäväksi uimahalleissa tai muissa rakennuksissa, joissa sisäilmaa kostutetaan talviaikana tai rakennukset ovat ylipaineisia.

    Ratkaisu toimii suhteellisen hyvin tavanomaisten kuivien tilojen katoissa.

    Kuvassa 1 esitetyn rakenteen tapauksessa lämmöneristeiden ja katteiden kiinnittämisessä syntyviltä ylimääräisiltä höyrynsulun rei’iltä ei ole edes huolellisen työsuorituksen tapauksessa täysin mahdollista välttyä. Käytännön kohteessa kattamistyön aikana syntyy yleensä melko runsaasti ylimääräisiä ruuvinvääntimen meisselillä pistettyjä reikiä, kun poimun kohtaa etsitään. Lisäksi työn aikana höyrynsulun päällä kulkeminen johtaa helposti siihen, että höyrynsulku venyy poimulevyn poimuihin, mikä mahdollistaa konvektiovirtaukset höyrynsulun saumoista.

    Kuva 1. Höyrynsulun vaurioitumisen kannalta riskialtis yläpohjan rakenne.

    Höyrynsulun reikien lisäksi rakenteen ilmatiiviyttä heikentää se, että asennettaessa höyryn­sulku suoraan profiilipellin päälle, jää höyrynsulku roikkumaan profiilipellin yläpaarteiden väliin, mikä mahdollistaa poimujen suuntaiset ilmavirtaukset höyrynsulun yläpuolella. Ilmavirtaukset kuljettavat kosteutta kattorakenteisiin.

    Rakenteen toimintaedellytyksiin vaikuttaa lisäksi seuraavat seikat:

    • Katon tuuletusurat voimistavat hallitsemattomia konvektiovirtauksia kattorakenteen läpi.
    • Rakennuksen ilmanvaihto voi olla öisin pois päältä.
    • Korkeat tilat ovat yläosistaan savupiippuvaikutuksen takia ylipaineisia.
    • Ilmansulun läpiviennit vaativat onnistuakseen erityismenetelmiä.
    • Ilmansulkukalvon päättäminen ulkoseinälinjoilla vaatii yleensä erityismenetelmiä, jotta ilmatiiveys toteutuu.
    • Rakenteen kastuminen työn aikana tulee ehkäistä.

    Kuva 2. Lämmöneristeiden asennus rakennustyömaalla.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    3. Virheen korjaaminen

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Ilmatiiviyden kannalta hyvään rakentamistapaan päästään, jos höyrynsulkumuovin alustaksi asennetaan vaneri- tai muu vastaava rakennuslevy (Kuva 3). Höyrynsulkumuovin saumat tulee teipata saumoistaan. Kipsilevy ei ole homehtumis­herkkyytensä takia hyvä ratkaisu. Käytettäessä kovaa mineraalivillalevyä höyrynsulkumuovin alustana yläpohjan ilmatiiviys on kuvan 1 rakenteeseen verrattuna hieman parempi, vaikka höyrynsulkumuovi reikiintyykin samalla tavoin lämmöneriste- ja katekiinnik­keiden asennuksen yhteydessä. Asennettaessa höyrynsulun alustaksi vaneri tai muu vastaava rakennuslevy, voidaan höyrynsulku toteuttaa myös mekaanisesti alustaan kiinnitettävällä kumibitumikermillä. Palotekniset vaatimukset on huomioitava erikseen. Rakenne ei sovi kylmävaraston yläpohja­rakenteeksi.

    Sekundäärisenä kantavana rakenteena toimivan profiloidun pellin päälle tehtyä katera­ken­netta ei suositella uimahallien kattorakenteeksi, koska rakenteessa höyrynsulkua on vaikea saada riittävän ilma- ja diffuusiotiiviiksi. Lisäksi uimahallin vaipan rakenteissa ei voida hyväk­syä tuulettamattomia onkalotiloja. Myös kylmissä rakennuksissa, kuten jäähalleissa, rakenteen toimivuus tulee selvittää luotettavasti.

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

    5 § Rakennuksen kosteustekninen toiminta

    Sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi, lumi tai jää ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Sadevesi tai lumi ei saa kulkeutua eikä kosteus saa kerääntyä vaipparakenteeseen myöskään ikkunoiden, ovien tai muiden vaippaan liittyvien rakenteiden, rakennusosien ja laitteiden kautta. Rakennuksen vaipan ja sen rakennekerrosten ja liitosten on muodostettava kokonaisuus, joka estää tuulta, viistosadetta ja tuulenpainetta kuljettamasta vettä vaipan pintaa pitkin rakenteisiin.

    Rakennuskosteuden ja rakenteisiin ulko- tai sisäpuolelta satunnaisesti kulkeutuvan kosteuden on voitava poistua haittaa aiheuttamatta. Pinnoiltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus.

    6 § Rakenteiden ilmanpitävyys ja höyrytiiviys

    Rakennuksen vaipan liitoksineen sekä rakennuksen sisärakenteiden ilmanpitävyyden ja höyrytiiviyden on estettävä vesihöyryn rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden kannalta haitallinen siirtyminen rakenteisiin.

    26 § Veden poisjohtaminen vesikatolta

    Veden on poistuttava vesikatolta rakennusta vahingoittamatta. Vesikatolla on rakenteineen ja liitoksineen oltava katteelle sopiva kaltevuus ja tiiviys veden poisjohtamiseksi.

    27 § Yläpohjan rakenteet

    Yläpohjan kerrosten ja katon tuuletuksen on estettävä vesihöyryn diffuusiosta tai ilmavirtauksista johtuva, haittaa aiheuttava kosteuden kertyminen yläpohjarakenteeseen. Jos rakenteessa on käytetty ilmansulkua tai höyrynsulkua, on saumojen, reunojen ja läpivientikohtien oltava tiiviitä.

    Kuva 3. Hyvän rakennustavan mukainen ratkaisu.

    5. Muuta

    Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Lähteet

    Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

    RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteuseristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien-liitto RIL ry, Helsinki 2012.

    RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry, Helsinki 2014.

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.