Rakennustarvikkeet oli varastoitu ilman asianmukaista alustaa ja suojausta maakosteutta vastaan. Tarvikkeet oli kasattu keoiksi piha-alueelle ja jätetty peittämättä vedenpitävillä peitteillä.
Rakennustarvikkeiden seassa oli rakennusjätettä.
Rakennuksen sisälle ennen alus- ja vesikatteen asennusta kerääntynyt lumi ja jää oli jätetty poistamatta ennen sisäpuolisten töiden jatkamista. Kulkuväylät olivat lumen vallassa ja hiekoittamatta.
Rakennustarvikkeet kastuvat ja kosteudelle arkojen rakennustarvikkeiden ominaisuudet heikkenevät kastumisen seurauksena. Kustannukset kohoavat, koska pilalle menneet tarvikkeet on korvattava uusilla. Rakenteiden kastumisesta ja kastuneiden tarvikkeiden käytöstä saattaa pahimmillaan seurata terveyshaitta sekä merkittäviä kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksia melko pian rakennuksen valmistumisen jälkeen. Betonilaatan päälle jätetyn lumen kasteleman rakenteen kuivaaminen lisää kustannuksia ja hidastaa rakennustöiden etenemistä. Lumen alla olevat rakennusjätteet ja muovit aiheuttavat kompastumis- ja liukastumisvaaran.
Kuva 1. Huokoiset lämmöneristeet ovat kastuneet puutteellisen suojauksen takia.
Kuva 2. Huokoiset lämmöneristeet ovat kastuneet ja kovat eristyslevyt ovat vaurioituneet.
Pilalle menneet rakennustarvikkeet korvataan uusilla ja niiden asianmukaisesta varastoinnista huolehditaan. Rakennuksen sisälle jäänyt lumi harjataan ja lapioidaan pois. Rakennusjätteet ja muovit kerätään sekä toimitetaan jätejakeiden mukaisesti joko kaatopaikalle tai hyötykäyttöön. Laaditaan kastuneiden rakenteiden kosteudenmittaussuunnitelma. Työmaa-alueen kulkureitit luodaan lumesta ja hiekoitetaan.
Kuva 3. Työskentelyalueella olevat rakennusjätteet aiheuttavat kompastumis- ja liukastumisvaaran. Poistamaton lumi lisää sulaessaan tarpeettomasti kosteusrasitusta.
Kuva 4. Oikein varastoituja lämmöneristeitä lähdössä käyttöön.
Rakennustyön alkaessa laaditaan työmaasuunnitelma, jossa esitetään varasto- ja sosiaali-tilat, varastointialueet, jäteastioiden ja -lavojen sijainti, kulkureitit, työskentelypisteet ja työmaan valaistus sekä tarvittaessa aitaaminen.
Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) mukaan rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana.
Laaditaan työmaan kosteudenhallintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös tarvikkeiden varastointi säältä suojaan ja irti uusista betonivaluista sekä rakenteiden kosteuksien mittaukset ennen pinnoitustöiden aloittamista. Ulos varastoidut tarvikkeet suojataan asianmukaisesti ottaen huomioon suojaus maakosteutta vastaan, sääsuojaus ja peitteiden sisäpuolinen tuuletus. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää.
Laaditaan työturvallisuussuunnitelma. Rakennustöiden vastaava työnjohtaja valvoo, että laadittuja suunnitelmia noudatetaan.
Lisätietoa rakennusmateriaalien suojauksesta löytyy esimerkiksi verkkosivustolta www.kosteudenhallinta.fi.
Lähteet
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).
YM asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015).
Virhekortin pääluokka:
Menettelytapa
Virhekortin alaluokka:
Rakennusfysiikka
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.