Rakennustarvikkeiden säilytys, kosteuden hallinta ja työturvallisuus

RVP-M-19

Julkaistu: 27.02.2008 / Päivitetty: 12.12.2016

1. Virhe

Rakennustarvikkeet oli varastoitu ilman asianmukaista alustaa ja suojausta maakosteutta vas­taan. Tarvikkeet oli kasattu keoiksi piha-alueelle ja jätetty peittämättä vedenpitävillä peitteillä.

Rakennustarvikkeiden seassa oli rakennusjätettä.

Rakennuksen sisälle ennen alus- ja vesikatteen asennusta kerääntynyt lumi ja jää oli jätetty poistamatta ennen sisäpuolisten töiden jatkamista. Kulkuväylät olivat lumen vallassa ja hie­koittamatta.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Rakennustarvikkeet kastuvat ja kosteudelle arkojen rakennustarvikkeiden ominaisuudet heik­kenevät kastumisen seurauksena. Kustannukset kohoavat, koska pilalle menneet tarvikkeet on korvattava uusilla. Rakenteiden kastumisesta ja kastuneiden tarvikkeiden käytöstä saattaa pahimmillaan seurata terveyshaitta sekä merkittäviä kosteus- ja homevaurioiden korjaus­kus­tannuksia melko pian rakennuksen valmistumisen jälkeen. Betonilaatan päälle jätetyn lumen kaste­leman rakenteen kuivaaminen lisää kustannuksia ja hidastaa rakennustöiden etenemistä. Lumen alla olevat rakennusjätteet ja muovit aiheuttavat kompastumis- ja liukastumisvaaran.

Kuva 1. Huokoiset lämmöneristeet ovat kastuneet puut­teellisen suojauksen takia.

Kuva 2. Huokoiset lämmöneristeet ovat kastu­neet ja kovat eristyslevyt ovat vaurioi­tuneet.

3. Virheen korjaaminen

Pilalle menneet rakennustarvikkeet korvataan uusilla ja niiden asianmukaisesta varastoinnista huolehditaan. Rakennuksen sisälle jäänyt lumi harjataan ja lapioidaan pois. Rakennusjätteet ja muovit kerätään sekä toimitetaan jätejakeiden mukaisesti joko kaatopaikalle tai hyötykäyt­töön. Laaditaan kastuneiden rakenteiden kosteudenmittaussuunnitelma. Työmaa-alueen kulku­reitit luodaan lumesta ja hiekoitetaan.

Kuva 3. Työskentelyalueella olevat rakennus­jätteet aiheuttavat kompastumis- ja liukastumisvaaran. Poistamaton lumi lisää sulaessaan tarpeettomasti kosteus­rasitusta.

Kuva 4. Oikein varastoituja lämmöneristeitä lähdössä käyttöön.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Rakennustyön alkaessa laaditaan työmaasuunnitelma, jossa esitetään varasto- ja sosiaali-tilat, varastointialueet, jäteastioiden ja -lavojen sijainti, kulkureitit, työskentelypisteet ja työmaan valaistus sekä tarvittaessa aitaaminen.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) mukaan rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakennustuotteiden ja keskeneräisten rakennusosien suojaamisesta kastumiselta ja epäpuhtauksilta työmaavarastoinnin ja rakentamisen aikana.

Laaditaan työmaan kosteudenhallintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös tarvikkeiden varastointi säältä suojaan ja irti uusista betonivaluista sekä rakenteiden kosteuksien mittaukset ennen pinnoitustöiden aloittamista. Ulos varastoidut tarvikkeet suojataan asianmukaisesti ottaen huomioon suojaus maakosteutta vastaan, sääsuojaus ja peitteiden sisäpuolinen tuuletus. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelman sisältöön sovelletaan rakentamisen suunnitelmista ja selvityksistä annetun ympäristöministeriön asetuksen (216/2015) 15 §:ää.

Laaditaan työturvallisuussuunnitelma. Rakennustöiden vastaava työnjohtaja valvoo, että laadittuja suunnitelmia noudatetaan.

Lisätietoa rakennusmateriaalien suojauksesta löytyy esimerkiksi verkkosivustolta www.kosteudenhallinta.fi.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

YM asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (216/2015).

5. Muuta

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.