Rakennesuunnittelun ja työmaan yhteistyön tulee toimia siten, että mahdolliset epäselvyydet ja puutteet rakennesuunnitelmissa selvitetään yhteistyönä ennen kuin toteutukseen ryhdytään. Mikäli suunnitelmista halutaan poiketa tai on vahingossa poikettu, tulee tästä ehdottomasti ilmoittaa välittömästi rakennesuunnittelijalle. Rakennesuunnittelun ei myöskään tule jättää tärkeiden liitosten suunnitelmia keskeneräiseksi olettaen, että työmaalla ratkaistaan puuttuvat detaljiasiat.
Esimerkkitapaus (kuva 1):
Vesikattoa kannattavien 115×540 liimapuupalkkien päihin, palkkien yläpintaan kiinnitettyjen, noin 60 neliömetrin laajuista suoja- ja sisäänkäyntikatosta kannattavien vetotankojen yläpäiden kiinnityslevyt oli toteutettu suunniteltua lyhyempinä. Kiinnityslevyn ja liimapuun liitoksessa oli käytetty suunnitelman mukaisten kuuden sijasta viittä kansiruuvia. Kansiruuvin dimensioista oli merkitty suunnitelmiin vain halkaisija (M16). Vetotangon kiinnityslevyn tieltä oli siirretty kattorakenteen jäykistykseen käytettyä 63×200 kertopuupalkkia suunnitelmista poikkeavasti rakennuksen keskilinjaan päin noin 300 millimetriä ja tehty sille noin 50 millimetriä syvä loveus pääkannattajana toimivaan 115×540 liimapuupalkkiin. Loveusta ei ollut esitetty suunnitelmissa. Risteyskohta oli esitetty suurimittakaavaisessa yleisleikkauksessa, mutta siitä ei ollut erillistä detaljipiirustusta, josta suunnitellun toteutustavan olisi voinut nähdä.
Kuva 1. Kertopuupalkin 63×200 vasemmalta puolelta, liimapuupalkista loveuksen syvyinen ja vetotangon kiinnityslevyn pituinen kappale leikkautui irti.
Esimerkkitapaus (kuva 2 ja 3):
Suunnitelman vastaisesta toteutuksesta ja osittain keskeneräisistä suunnitelmista johtuen katos sortui viisi vuotta rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Loveuksen syvyinen ja kiinnityslevyn pituinen kappale liimapuuta vetotangon kiinnityslevyineen murtui irti kaikista viidestä vetotangon kiinnityspisteestä ja katos sortui maahan saakka. Katoksen päällä ei ollut juurikaan lunta tai muuta kuormaa.
Kuva 2. Vetotangon yläpää, kiinnityslevy ja liimapuupalkin yläpinnasta irtileikkautunut kappale rakennuksen julkisivun ulkopuolella maassa.
Kuva 3. Vetotankoineen kiinnityksistään irti repeytynyt katos. Etualalla on pääsisäänkäynti.
Kts. kohta 4.
Pätevä rakennesuunnittelija laatii rakenteista ja liitoksista yksityiskohtaiset, lujuuslaskelmiin perustuvat ja toteuttamiskelpoiset rakennepiirustukset.
Liitoksen rakennesuunnitelmien mukainen toteutus tarkastetaan pätevän henkilön toimesta.
Rakennesuunnitelmia tulee työmaalla noudattaa. Jos niiden muuttamiseen tulee pakottavaa tarvetta, on otettava yhteys rakennesuunnittelijaan. Muutoksia ei saa tehdä ilman rakennesuunnittelijan laatimia muutossuunnitelmia.
Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).
Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE OyVirhekortin pääluokka:
Menettelytapa
Virhekortin alaluokka:
Muut
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.