Jännebetonipalkin ja paikalla valetun pilarin puutteelliset raudoitukset sekä virheellinen laakeri

1. Virhe

Pilareiden yläpäiden raudoitus oli puutteellinen haka- sekä pystyraudoituksen osalta. Suun­nitelmissa esitetyt pilareiden raudoitteet olivat riittävät. Syyksi raudoituspuutteisiin jäi rau­doit­teiden valahtaminen valutyön yhteydessä. Huonoimmassa tapauksessa ylin haka oli 330 mm:n ja pystyraudoitus 300 mm:n etäisyydellä pilarin yläreunasta

Pilareiden yläpäissä havaittiin kaltevuusvirheitä ja epätasaisuutta. Laakerina pilarin ja jänne­betonipalkin välissä oli teräslevy. Palkin ja pilarin tukipintojen erisuuntaisuudesta sekä väärän laakerityypin johdosta kuormat palkilta pilarille siirtyivät suunnitelmista poikkeavasti.

Palkkien päiden halkeiluun johtaneita syitä oli mm. puutteellinen halkaisuraudoitus. Palkin (leveys 1100 mm) ja tuen (leveys 380 mm) leveyden mittasuhteesta johtuen osalla puristus­kaarta ei ollut välitöntä tukea allaan sekä pilareiden yläpäiden vinous, joka aiheutti palkkeihin vääntörasitusta. Lisäksi rakennepiirustuksissa oli ristiriita hakojen lukumäärän ja hakajaon välillä.

Alun perin paikalla valettavaksi suunniteltu rakenne muutettiin töiden jo käynnissä ollessa palkkien osalta elementtirakenteeksi.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Teräsbetonisten pilareiden yläreunoista lohkeili betonipaloja. Tarkempi tutkimus osoitti, että paikalla valetuissa pilareissa sekä jännebetonipalkeissa oli melko runsaasti halkeamia. Palkkien päissä sijaitsevat halkeamat tulivat ilmi vasta kun lämmöneristeenä ollut mine­raa­li­villa poistettiin. Tuen lähellä, pilareiden vieressä esiintyi 0,1 – 0,3 mm:n halkeamia palkin ala­pinnoissa sekä sivuilla.

Suurehkon autosuojan käyttö jouduttiin keskeyttämään noin vuodeksi turvallisuusriskin, vauriokartoituksen, korjaussuunnittelun sekä korjaustyön vuoksi.

Kuva 1 Tyypillinen pilarin ja palkin vaurioitunut pää. Tässä tapauksessa pilarin haka- raudoitus oli 270 mm ja pystyraudoitus noin 200 mm pilarin yläreunasta.

Kuva 2 Korjattu pilarin yläpään raudoitus. Pilarin yläpäätä levennettiin. Kuvassa näkyy myös neopreenilaakeri sekä valutukkona käytetty polyuretaanilevy. Pilarin molemmin puolin on teräksiset tunkkaustuet, joiden varassa kuorma oli korjaustyön ajan.

3. Virheen korjaaminen

Käynnistettiin vaurioiden täydellinen kartoitus, vaurioihin johtaneiden syiden selvitystyö ja kor­jaussuunnittelu. Asennettiin palkkien alle väliaikaiset tuennat ja autosuojan käyttö kiellettiin kiinteistön omistajan toimesta.

Vaurioiden korjaus ja rakenteiden muutokset toteutettiin pilareiden päiden tukipintaa kasvat­tamalla, injektoimalla palkkien halkeamat, asentamalla pilarin ja palkin väliin asianmukaiset laakerit sekä korvaamalla jännebetonipalkkien päistä puuttuva raudoitus kuvan 3 mukaisella palkkien ulkopuolisella teräsvahvistuksella. Ulkopuoliset teräsosat suojattiin paloa vastaan peltikotelolla suojatulla mekaanisesti kiinnitetyllä palosuojavillalla.

Korjaustyö vauriokartoituksineen ja suunnitteluineen kesti lähes vuoden.

Korjaustyön onnistuminen varmistettiin koekuormituksella, ajamalla pelastuslaitoksen nostin­auto kannen päälle (kuva 4).

Kuva 3 Palkin päihin, palkin kummallekin puo­lelle, asennettu teräsosa ja korjattu pilarin yläpää.

Kuva 4 Pelastuslaitoksen Bronto nostettiin tukijalkojensa (4 kpl) varaan kannen koekuormituksessa.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Rakennustyössä noudatetaan suorituksesta ja valvonnasta annettuja ohjeita (Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta YM5/601/2015).

5. Muuta

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy