Liittopilareiden betonointi

1. Virhe

Talviolosuhteissa tapahtuvista liittopilareiden betonivalutöistä ei ollut laadittu riittävän yksityiskohtaista talvibetonointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa ei ollut esitetty erillistä lämmitys- eikä lämpötilojen seurantasuunnitelmaa, jäätymislujuuden määrittämistapaa eikä lujuudenkehityksen seurantaa. Myöskään lämmitys- ja suojauskalustoa ja suojaustapaa ei ollut yksilöity.

Betonointisuunnitelma oli puutteellinen myös tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvien valutöiden osalta. Vastuu- ja varahenkilöitä ei ollut nimetty, betonointi- ja tiivistämiskaluston yksilöintitiedot sekä laadunvarmistus- ja häiriöihin varautumissuunnitelmat puuttuivat. Rakennustyön vastaavalla työnjohtajalla oli 1-luokan betonityönjohtajan pätevyys, mutta työtä tosiasiallisesti johtaneella työnjohtajalla pätevyyttä ei ollut. Urakoitsijoiden pitämästä pilareiden valutöiden aloituspalaverista ei ollut laadittu pöytäkirjaa.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Etelä-Suomessa sijaitsevassa kohteessa tehtiin betonointitöitä helmikuun puolivälissä ja maaliskuun alussa. Kahden ensimmäisen valuerän pilareissa havaittiin puutteellisesta lämmityksestä ja suojauksesta johtunut betonin jäätymisvaurio. Samoissa pilareissa havaittiin jäätymisvaurion tutkimustyön yhteydessä betonin tiheydessä poikkeuksellisen suuria vaihteluita sekä matalia arvoja, jotka johtuivat puutteellisesta tiivistyksestä. Pienin tiheys oli alle 2100 kg/m3. Valuerät käsittivät yhteensä 18 pilaria.

3. Virheen korjaaminen

Ulkopuolinen asiantuntija otti tutkittavista pilareista poraamalla kolme koekappaletta kolmesta eri korkeudesta. Koekappaleista määritettiin puristuslujuus ja betonin tiheys sekä tehtiin ohuthietutkimus pakkasvaurion laajuuden selvittämiseksi. Puristuslujuustuloksista määritettiin keskihajonta molemmille valuerille. Rakennesuunnittelija tarkisti pilarikohtaiset kuormat ja määritteli korjattavat pilarit. Tulosten perusteella rakenteen suunnitellut rakennesuunnittelija laati korjaussuunnitelman sekä työohjeet perusteelliselle ja kevyelle korjaukselle. Korjaustyö tehtiin kuudelletoista kyseessä olevien valuerien seitsemästätoista pilarista.

Korjaustyötä varten laadittiin myös rakenteiden tuenta ja korjaustyön valvontasuunnitelma.

Kuva 1. Liittopilareiden yläpäiden perusteellisen korjauksen korjaussuunnitelma.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Laaditaan tarkka ja yksilöity kirjallinen betonointisuunnitelma, jossa huomioidaan myös talviolosuhteet. Varmistetaan suunnitelman noudattamiseen tarvittavien henkilöresurssien sekä kaluston ja tarvikkeiden olemassaolo.

5. Muuta

Lisätietoa talvibetonoinnista löytyy Talvibetonointi -kirjasta (Betoniteollisuus ry, Mittaviiva Oy, 2013).

Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy