1. Virhe
Monikerroksisten (asuin)rakennusten tasakattojen lämmöneristyskerroksissa voidaan määräysten mukaan tehdä jätevesiviemärin tuuletusputkien vaakasiirtoja. (RakMK D1 2007 liite 4, kohdan 5 ”Tuuletusviemärin mitoitus” mukaan ”enintään kolme tuuletusviemäriä saa liittää yhteiseksi DN 100 kokoiseksi vesikaton läpi meneväksi tuuletusviemäriksi”).
Tuuletusviemärien siirrot luoksepääsemättömissä paikoissa edellyttävät suurta huolellisuutta viemäriliitosten tekemisessä. Ellei muhviliitoksen tiiviste ole asianmukaisesti paikallaan tai tiiviste puuttuu kokonaan, pääsevät viemärikaasut ja mahdollisesti viemärien sisälle kondensoitunut vesi leviämään lämmöneristyskerrokseen ja edelleen asuintiloihin.
2. Virheestä aiheutuvat ongelmat
Lämmöneristyskerrokseen päässeet viemärikaasut leviävät eristysrakenteen tuuletuksen avulla helposti koko kattopinnan alueelle. Rakennuksen yläpohjan epätiiviyskohtien kautta hajut pääsevät leviämään alipaineisiin asuntoihin ja hissikuiluihin. Viemäriputkien liitoksista puuttunut tiiviste aiheuttaa ajan mittaan lämmöneristyksen kastumisen, joka luo pohjan mikrobikasvustolle.
3. Virheen korjaaminen
Virheen havaitseminen on usein työlästä. Merkkiainemenetelmällä voidaan vuotokohtia pyrkiä löytämään. Kun vuotokohta on paikallistettu, avataan vesikattoa tarvittavalta laajuudelta ja virheellinen asennus ja avattu vesikattorakenne korjataan. Korjauksen jälkeen on syytä varmistua korjauksen onnistumisesta esimerkiksi merkkiainemenetelmällä.
4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu
Tasakattorakenteen yhteydessä, jossa tuuletusviemäreitä ei voida asentaa rakennuksen sisäpuolelle helposti luokse päästävään paikkaan, tulisi kaikki pystyviemärit johtaa omina tuuletusviemäreinään vesikatolle asti.
RakMK D1 2007
4.2.5 Määräys
Viemärilaitteisto on tehtävä sellaiseksi, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa.
4.3.2 Määräys
Viemäri on yleensä sijoitettava niin, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä korjata tai vaihtaa.
4.5.3 Määräys
Jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.
5. Muuta
Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).
Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.