Rakennuksiin liittyy usein maanpinnan alapuolella olevien tilojen katoksilla varustettuja sisäänkäyntejä. Katosten sadevedet johdetaan tavallisesti ulkopuolisten sadevesikourujen ja -syöksyjen kautta rännikaivoihin. Katosten alla oleville porrastasanteille satavien ja tuulen mukanaan tuomien sadevesien pois johtaminen unohtuu usein suunnitelmista. Rakennusvaiheessa sadevesiongelma ratkaistaan usein virheellisellä tavalla – sadevedet johdetaan tavallisen lattiakaivon kautta salaojiin. Lattiakaivo on saatettu liittää viemäriputkella salaojaputkeen tai jätetty sellaisenaan sorakerroksen varaan.
Talvella vesilukollinen lattiakaivo jäätyy ja pysyy lumien sulaessa jäätyneenä. Lattiakaivoon ajautuu roskia, jotka vuosien mittaan liettyvät ja tukkivat kaivosta lähtevän putken ja/tai sen alapuolella olevan sorakerroksen. Rankkasateen sattuessa kaivo voi padottaa ja sadevedet purkautua oven ja kynnyksen välistä sisätiloihin ja aiheuttaa vesivahingon.
Jos lattiakaivon vesilukko on poistettu ja kaivo on liitetty putkella suoraan salaojaputkeen virheen havaitseminen saattaa olla vaikeaa. Usean vuoden kuluttua salaojaputken liettymisestä johtuva tukkeutuminen ja sen seurauksena rakennuksen sisäpuolella havaitut kosteusjäljet voivat olla ensimmäinen merkki virheellisestä ratkaisusta.
Suoraan alapuoliseen sorakerrokseen johdetut sadevedet tukkivat sen muutamassa vuodessa, joka näkyy kaivon padottamisena.
Virhe korjataan poistamalla lattiakaivo ja asentamalla sen tilalle vesilukoton ns. kuivakaivo, joka johdetaan sadevesiviemäriin. Kaivo voidaan liittää myös lähellä olevaan perusvesien kokoojakaivoon. Ellei viettoviemärin liittäminen sadevesiviemäriin sen korkeusasemasta johtuen ole mahdollista, varustetaan viemäröintipiste pumpulla.
Koska poistettavat vesimäärät ovat yleensä vähäisiä, voidaan kaivot myös viemäröidä riittävän etäälle – vähintään 3 metriä – rakennuksen perustuksista ja imeyttää sadevedet maaperään imeytyskaivon avulla.
Määräysten mukaan sadevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin. Sadevedet voi myös imeyttää sopivaan paikkaan, mutta määräysten mukaan niitä ei saa imeyttää sellaiseen paikkaan, jossa ne voivat joutua salaojiin.
RakMk D 1 2007
5.2.2 Määräys
Kiinteistön perustusten kuivatusvedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistön jäte- ja sadevesilaitteistolle.
Jäte- tai sadevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin.
Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).
Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.
Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE OyVirhekortin pääluokka:
Suunnittelu
Virhekortin alaluokka:
Talotekniikka (LVI)
Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.