Vesipostiventtiilin jäätyminen

RVP-S-LVI-52

Julkaistu: 16.12.2013 / Päivitetty: 15.12.2016

1. Virhe

Kiinteistöjen tavanomaiset vesipostiventtiilit ovat kokoa NS 15 tai NS 20. Vesipostiventtiili tulee asentaa lämpimään tilaan ja yleensä näkyville. Jos vesipostiventtiilin seinän läpivientiputki (seinäputki) on asennettu kaltevaksi huoneeseen päin tai varsinainen venttiiliosa on asennettu seinän sisään, voi venttiili jäätyä. Mahdollisesti kiinni jääneeseen kasteluletkuun on jäänyt vettä, jolloin myös oikein asennettu vesiposti saattaa jäätyä.

Jos venttiili sijoitetaan nykyisin varsin tavallisessa seinärakenteessa olevaan 50 mm eristyskerrokseen, voi lähes umpinaisesta asennuspaikasta aiheutua venttiilin jäätyminen. Venttiili voi jäätyä, koska venttiilin lämpö johtuu kuparista seinäputkea pitkin ulkoilmaan.

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Vesipostiventtiilin jäätyminen rikkoo venttiilin. Kun jää on sulanut, pääsee paineellinen vesi rikkoutuneen venttiilirakenteen kautta seinärakenteeseen ja aiheuttaa vesivahingon.

3. Virheen korjaaminen

Rakenteen sisään asennetut vesipostiventtiilit tulee siirtää kokonaan lämpimän tilan puolelle. Jos venttiili halutaan jättää ”piiloon” tulee se asentaa esim. tarkastusluukun taakse riittävän suureen tilaan, jonka ilman vaihtumisesta on huolehdittu.

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Vesipostiventtiili tulee asentaa yleensä näkyville tai rakenteen sisällä sellaiseen paikkaan, jossa se ei voi missään tilanteessa jäätyä.

RakMk D 1 2007

2.4.1 Määräys
Rakennukseen asennettava vesijohto ja siihen liitetyt laitteet on sijoitettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita luotettavasti ja ajoissa, ja vesijohto voidaan helposti tarkastaa ja korjata.

2.4.1.1 Ohje
Huollettavien ja tarkastettavien laitteiden kohdalle tehdään riittävän suuri mutta kuitenkin vähintään 500 mm x 500 mm kokoinen, selkeästi merkitty, irrotettava tai avattava luukku.

Korjattu vesipostiasennus.

5. Muuta

Rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita. Tuotteiden kelpoisuuden varmistaminen asettaa velvollisuuksia rakennushankkeeseen ryhtyvälle (mm. kelpoisuuden toteamisvastuu), suunnittelijalle (mm. vaatimusten asettaminen ja osallistuminen kelpoisuuden toteamiseen) ja urakoitsijalle (mm. asetettujen vaatimusten noudattaminen ja tarkastusasiakirjan ylläpito).

Tuotteiden vaatimustenmukaisuus varmistetaan esim. CE-merkintäjärjestelmän avulla tai kansallisella tuotehyväksyntämenettelyllä (lisätietoa: www.ym.fi, Rakennustuotteiden tuotehyväksyntä). CE-merkinnällä valmistaja ilmoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lisätietoa tuotteen kuuluvuudesta CE-merkintäjärjestelmään löytyy verkkosivulta www.henhelpdesk.fi.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

Virhekortin pääluokka:

Virhekortin alaluokka:

Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.