Oheisessa piirustuksessa on esitelty eräs riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja yläpohjarakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaittujen kosteusvaurioiden ja homekasvuston takia.
Kuva 1. Yläpohjan / pihakannen poikkileikkaus.
Kuvan 1 rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti, myös kylmissä rakennuksissa ilman lämmöneristettä. Vedenpitävyys on toteutettu tekemällä massiivilaatta halkeilemattomaksi esim. jännittämällä.
Kantava massiivilaatta on käytännössä aina märkä. Laatan lämpötila vaihtelee rajoissa -20 … +20 oC. Kosteus tiivistyy talvisin mineraalivillan yläpintaan.
Rakenne voi olla suhteellisen riskitön, mikäli kantavan laatan alapinnassa ei ole eristettä (esim. kylmät autotallitilat) ja laatan kosteudesta ei ole haittaa esim. muille rakenteille.
Kuvassa 1 on esitelty riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja kattorakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaitun kosteusvaurion ja homekasvuston takia.
Kuva 1. Väestönsuojan kattorakenteen mahdollinen kosteusvaurio.
Rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti. Huolellisesti ohjeiden mukaan suunniteltuna ja rakennettuna se ei ole virheratkaisu.
Virheelliseksi rakenne muuttuu siinä tapauksessa, ettei väestönsuojarakenteena riittävän paksua kantavaa laattaa (voi olla yli 300 mm) saada riittävän kuivaksi ennen yläpuolisten rakennekerrosten valmistamista, tai välikerroksen tuuletuksesta ei huolehdita riittävästi.
Kantavan laatan kuivumisen yhteydessä syntyvä vesihöyry kulkeutuu paitsi alaspäin myös ylöspäin sepelikerroksen tai vastaavan välikerroksen ja pintalaatan läpi kastellen ne, jolloin yläpuolisen tilan lattiapäällysteen alle alkaa kertyä kosteutta, ja siihen syntyy homekasvustoa.