Kuva 1. Paikalla metallista rakennetun savupiipun virheellinen kotelointi.
Paikalla metallista rakennettu savupiippu oli koteloitu kuvan 1 mukaisesti. Rakenteessa oli useita virheitä, mm.:
Savupiipun edessä ollut välipohjaan asti ulottuva tulisija esti asianmukaisen nuohouksen, sillä nuohousluukkua ei ollut eikä nokea kyetty poistamaan tulisijan kautta.
Voimassa olevan YM:n asetuksen 745/2017 6 §:n ja edeltävän rakentamismääräyskokoelman osan E3 (RakMK E3) mukaan suojaetäisyyden palava-aineisiin materiaaleihin tulee minimissään olla 100 mm.
Kuva 1. Kattilalaitoksen paikalla metallista rakennetun savupiipun virheellinen liitos muurattuun savupiippuun.
Kattilalaitoksen paikalla metallista rakennettu savupiippu oli liitetty paikalla tiilestä muurattuun savupiippuun. Liitos oli tiivistetty palava-aineisen uretaanivaahdon avulla.
Kuvassa 1 on havaittavissa useita muitakin virheitä (esim. puutteelliset suojaetäisyydet, muuratun piipun huono kunto, yhdysputken materiaali ja kunto).
Kuva 1. Vasemmalla purettua seinärakennetta saunan puolelta kuvattuna, oikealla puretut vaurioituneet seinän koolauspuut.
Vuonna 2005 rakennetussa omakotitalossa oli aloitettu saunatilojen remontti. Purkutyön yhteydessä havaittiin korkeahko lämpötila saunan ja takkahuoneen välisessä seinässä sekä sen puukoolausten hiiltyminen. Takkahuoneen puolella olevan varaavan tulisijan lämmitys oli aiheuttanut seinän lämpenemisen ja edelleen vaurioitumisen.
Varaavien tulisijojen kohdalla lämpö siirtyy tulisijan sisäosista ympäröiviin rakenteisiin hitaasti, jolloin mahdollinen vaaratilanne voi syntyä huomattavan myöhään varsinaisen lämmityksen jälkeen. Tässä tapauksessa takkahuoneessa sijaitsevaa varaavaa tulisijaa oli lämmitetty edellisen kerran lauantaina ja purkutyö suoritettiin maanantaina.
Tulisijan valmistajan asennusohjeet edellyttivät tulisijan taakse täyden tiilen (130 mm) palomuuria ja 50 mm tuuletusväliä, jonka jälkeen puurakenteinen saunanseinä eristeineen, alumiinipapereineen ja paneeleineen voitiin rakentaa.
Palomuurin sijaan seinärakenteena oli käytetty valmistajan ohjeista ja rakennesuunnitelmista poiketen 75 mm harkkoa, johon oli suoraan ilman tuulettuvaa ilmaväliä kiinnitetty saunan puukoolaus, eriste, alumiinipaperi ja paneeli. Lämmön siirtymistä oli todennäköisesti edesauttanut myös puukoolauksessa käytetyt kiinnitysproput.
Virheellisen seinärakenteen vuoksi suojaetäisyys palava-aineiseen puukoolaukseen jäi liian pieneksi.
Viemäriputki ja alapohjasta katolle menevä radontuuletusputki olivat samassa kotelossa. Asennusvaiheessa liitos oli tehty virheellisesti. Asunnon viemäriputki oli liitetty alapohjan radontuuletusputkeen ja radontuuletuksen katolle vievä putki alapohjasta tulevaan viemäriputkeen. Jätevedet päätyivät alapohjalaatan alle reikäputkeen. Alapohjan radontuuletus ei toiminut.
Virheellisen liitoksen oli ilmeisesti aiheuttanut se, että putket näyttivät samanlaisilta, eikä niissä ollut tunnistamista helpottavia merkintöjä. Alapohjasta ja ylhäältä tulevat putket sijaitsivat pystysuunnassa eri linjoilla ja asentaja ei ollut varmistanut liitettävien putkien tyyppiä.
Kuva 1. Putkikotelosta ennen korjausta otettu kuva. Putkissa ei ollut ennen korjausta mitään merkintöjä.
Kuva 2. Putkikotelon sisältä ylöspäin otettu kuva. Oikealla puolella on kylpyhuoneesta tulevan viemäriputken y-liitoshaara, vasemmalla katolle menevän radontuuletusputken mutka.