Language:
  • fi
  • en
  • se
  • Language:
  • fi
  • en
  • se
  • RVP-T-PA-89

    Paikalla muurattuun savupiippuun kiinni rakennetut kalusteet

    Julkaistu: 29.11.2019

    1. Virhe

    Kuva 1. Paikalla muurattuun savupiippuun virheellisesti kiinnitettyjä kalusteita.

    Paikalla muurattuun savupiippuun oli kiinnitetty keittiökalusteita suoraan piipun ulkokuoreen suojatäisyyksiä huomioimatta. Nuohousluukut olivat jääneet osittain kalusteiden sisään (kuva 1).

    Erityisesti pitkään lämmitettäessä muuratun savupiipun pintalämpötila saattaa nousta korkeaksi ja siinä kiinni olevat kalusteet aiheuttavat tulipalovaaran.

    2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

    Virheestä aiheutuvia ongelmia olivat:

    • rakennuspalovaara erityisesti tulisijan pitkäaikaisen lämmityksen seurauksena
    • kalusteiden kiinnikkeiden aiheuttama savupiipun vaurioitumisvaara (esim. tiiveyden heikentyminen tai halkeaminen)
    • nuohousluukkujen sijainnista johtuva nuohouksen vaikeutuminen ja rakennuspalovaara.

    3. Virheen korjaaminen

    Savupiippu on koko pituudeltaan sijoitettava niin, että suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät sen eri osissa. Savupiipun on oltava tarkastettavissa ja puhdistettavissa.

    Tässä kohteessa virheen korjaaminen edellyttää keittiökalusteiden purkamista ja uudelleensijoittamista savupiipun edellyttämän suojaetäisyyden päähän. Samalla tulee varmistaa, että nuohousluukut sijaitsevat siten, että asianmukainen nuohous voidaan toteuttaa.

    Korjaustyön osalta olennaiset kohdat dokumentoidaan, tarkastetaan sekä pidetään tarvittavat viranomaiskatselmukset.

    4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

    Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017)

    3 § Savupiipun suunnittelu

    Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava savupiippu läpivienteineen, sen perustus tai muu alusrakenne, kannatus ja pystysuoruus sekä puhdistusluukut ja yhdys- sekä liitinhormit ja lisälaitteet siten, että saavutetaan siihen liitetyn tulisijan toiminnan tarvitsema veto, rakenteellinen kestävyys, tiiveys ja käyttöikä.

    6 § Paikalla muurattujen ja rakennettujen sekä muiden ei sarjavalmisteisten savupiippujen suojaetäisyydet ja läpiviennit

    Paikalla muuratun tai rakennetun tai muualla valmistetun ei sarjavalmisteisen savupiipun ja rakennusosan välissä on oltava vähintään 20 millimetrin liikuntaväli, joka on täytettävä tarkoitukseen sopivalla A1 luokan tarvikkeella. Liikuntavälin leveyttä määritettäessä on rakennesuunnittelussa otettava huomioon viereisten rakenteiden käyttötilan mukaiset muodonmuutokset suhteessa savupiippuun. Lämmöneristetyn seinän ja savupiipun väliin on jätettävä vähintään 50 millimetrin tuulettuva väli, vaikka tarvittava suojaetäisyys tai liikuntaväli olisi pienempi.

    Muiden kuin A1 luokan tarvikkeista valmistettujen rakennusosien ja tarvikkeiden on oltava vähintään 100 millimetrin etäisyydellä savupiipun ulkopinnasta. Väli- tai yläpohjan tai seinän läpimenokohtaan sekä seinän liittymäkohtaan on asennettava vähintään 100 millimetriä paksu lämpöä eristävä kerros soveltuvaa A1 luokan tarviketta. Jos savupiipun muuratun seinämän paksuus on vähintään 230 millimetriä ja yhteen savuhormiin kytkettyihin tulisijoihin viety lämpöteho on yhteensä enintään 60 kilowattia, edellä mainittua 100 millimetrin etäisyyttä ja A1 luokan tarvikkeesta tehtyä lämpöä eristävää kerrosta ei tarvita.

    Savupiipusta ja siihen liittyvistä rakenteista ja laitteista on laadittava rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottava kohdekohtainen erityissuunnitelma riittävässä laajuudessa. Asennustyö on suoritettava erityissuunnitelman mukaisesti. Asennustyön suorittajalla on oltava riittävä asiantuntemus ja ammattitaito. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava suunnitelmanmukaisuus ennen käyttöönottoa.

    5. Muuta

    Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

    Lähteet

    Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017).

    RIL 245-2019. Pienet savupiiput. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. (Päivitysversio RIL 245-2019 julkaistaan vuoden 2019 aikana).

    Ympäristöministeriön verkkosivut CE-merkintää koskien: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Rakennustuotteiden_tuotehyvaksynta/CEmerkinta.

    Laki pelastuslain muuttamisesta (1078/2018)

    Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy

    Virhekortin pääluokka:

    Virhekortin alaluokka:

    Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta ja virheeksi tulkitusta ongelmatilanteesta, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Virhekortista ei tule tehdä yleistyksiä kaikkia vastaavia tapauksia koskien, koska ongelmatilanteeseen ovat vaikuttaneet useat eri osasyyt. Edellytyksenä virhekortin soveltamiselle on riittävä ammattitaito ja perehtyneisyys kyseessä olevaan erityisalaan, sen taustateorioihin, määräyksiin ja ohjeisiin. Virhekortit ohjaavat oikeisiin ratkaisuihin perustuen kortin laatimisajankohdan määräyksiin, ohjeisiin ja alan käsikirjoihin. Virheeksi tulkittua ongelmatilannetta ei tule pitää rakennusvirheenä oikeudellisessa mielessä.