Hakutulokset sanalle: "ontelolaatta" (5 kpl)

Ontelolaatan valmistaneen elementtitehtaan antaman raportin mukaan ontelolaattaan oli teh­taalla katkaisun yhteydessä syntynyt punosalueelle vaakasuun­tainen hiushalkeama. Punokset olivat leikkauksen yhteydessä siirtyneet sivusuunnassa ja niiden tartunta oli heikentynyt noin 40 senttimetrin matkalla. Hiushalkeamaa ja punosten siirty­mää ei huomattu tai siitä ei välitetty tehtaan laadunvalvonnassa, työmaalle toimittamisen yhteydessä eikä asennustyön aikana. Vioittunut ontelolaatta asennettiin paikoilleen. Tehtaalla syntyneiden vaurioiden syy oli ilmei­sesti ontelolaattojen katkaisussa käytettävän laitteen kulumisesta johtuva terien tylsyys.

Rakennustyön aikana rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että ontelolaattojen onteloiden vedenpoistoreiät avataan saumavalujen jälkeen. Onteloihin jäi runsaasti vettä.

Virheet vääntörasitetun matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen toteutuksessa silloin, kun palkki ei heikon vääntökestävyytensä tai epäonnistuneiden liitosratkaisujen takia pysty välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia raken­nuksen pystyrungolle.

Tällaisen syntyvää vääntöä kestämättömän palkin tapauksessa vääntö tasapainotetaan onte­lolaataston saumoihin asennettavilla saumateräksillä, jotka tulee ankkuroida matalapalkin alareunaan.

Yleisiä virheitä ovat:

1. Väärä tuenta
   • Palkki tuetaan siten, että se pääsee vääntymään vaikka sitä ei ole suunniteltu synty­välle väännölle.
   • Palkki tuetaan jänteen keskeltä, jolloin taipumat ennen laataston saumavaluja eivät pääse tapahtumaan. Tällöin laatastoon syntyy palkin suuntaisia rasituksia, joita ei suunnittelussa ole otettu huomioon.
2. Saumaterästen pois jättäminen
   • kun ontelolaataston saumat eivät kohtaa palkeissa olevia varauksia.
3. Saumateräksen puutteellinen tartunta
   • saumaustyö on huonoa esim. puutteellisen tärytyksen takia
   • saumassa on tartuntaa heikentäviä tekijöitä kuten liian monta sauman pohjalla olevaa sähköputkea tai jäätä tai roskia.
4. Saumaterästen epäonnistunut liitos palkkiin. Lyhyen (palkin leveys!) ankkurointimatkan takia joudutaan käyttämään erikoisratkaisuja kuten mutteriankkurointia.
5. Pitkiä valutulppia sisältävät ontelolaatat asennetaan väärin päin, jolloin pitkät tulpat jäävät laataston väärälle puolelle.

Matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen tuennassa asennuksen tuenta ei pystynyt estämään palkkia kiertymästä. Palkki ei heikon vääntö-kestä­vyytensä johdosta pystynyt välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia rakennuksen pystyrungolle.

Vääntörasitetun matalapalkin ja ontelolaatan muodostaman rakenteen suunnittelussa tehdään usein virheitä, kun palkki ei heikon vääntökestävyytensä tai liitosratkaisujen takia pysty välittämään palkin epäkeskeisestä kuormituksesta aiheutuvia vääntörasituksia rakennuksen pystyrungolle.

Tällaisen syntyvää vääntöä kestämättömän palkin tapauksessa vääntö tasapainotetaan ontelolaataston saumoihin asennettavilla saumateräksillä, jotka tulee sijoittaa ja kiinnittää matalapalkin alareunaan väännöstä aiheutuvaa voimaparia vastaavalle vetokomponentille Ns.

Yleisimpiä virheitä ovat:

1. Saumaterästen ankkuroinnin suunnittelu palkin yläpintaan (jolloin ne eivät pysty estämään palkin vääntymistä)
2. Syntyvän vetokomponentin Ns huomiotta jättäminen saumaraudoituksessa
3. Saumaterästen alimitoitettu ankkurointi palkkiin (lyhyt ankkurointipituus vaatii usein erikoisjärjestelyjä)
4. Palkin puutteellinen kestävyys saumaterästen paikallista vetorasitusta vastaan
5. Syntyvän vetokomponentin huomiotta jättäminen ontelolaattojen punoksissa
6. Palkin kiertymän aiheuttaman laipan lisätaipuman huomiotta jättäminen ontelolaatan uuman rasituksena