Maanvastaisen seinän puuttuva vedeneristys

1. Virhe

Rakennuksen kellarikerroksen maanvastaista seinää ei ollut vedeneristetty, jolloin rakenteeseen pääsi kulkeutumaan kosteutta maaperästä diffuusion ja maa-aineksen kapillaarisuuden vuoksi. Rakennuksen vierustan pinnantasauksessa, salaojajärjestelmässä sekä sade- ja sulamisvesien poisjohtamisessa olleet puutteet lisäsivät seinään ja anturaan kohdistuvaa kosteusrasitusta ja edesauttoivat siten rakenteen vaurioitumista.

Kuva 1. Harkkomuurattu maanvastainen seinä, josta puuttui vedeneriste (Ympäristöopas 2016).

2. Virheestä aiheutuvat ongelmat

Virheestä aiheutuvia tyypillisiä ongelmia ovat perustusten ja maanvastaisen seinän kastuminen, joista voi seurata

• Maanvastaisen seinän pinnoitteen irtoaminen, värjäytyminen ja materiaalien mikrobivauriot
• Sisätilojen ilmanlaadun heikkeneminen mikrobivaurioiden tai materiaalien kemiallisen hajoamisen vuoksi

3. Virheen korjaaminen

Maanvastaisen seinän vedeneristyksen tarkoituksena on estää maan kosteuden ja pinta- sekä sulamisveden haitallinen tunkeutuminen perustus- ja niistä edelleen ulkoseinärakenteisiin. Vedeneristyksen puutteista aiheutuvat vauriot ilmenevät ensiksi yleensä seinän alaosan kastumisena ja pinnoitteen hilseilynä. Korjauksessa rakennuksen vierustäyttö kaivetaan anturan alapintaan asti auki. Tämän jälkeen anturan yläpintaan tehdään kallistusvalu. Perusmuurin ulkopinta käsitellään valmistajan ohjeen mukaisella käsittelyllä. Esim. harkkoperusmuuri tulee slammata.

Perusmuurin vedeneristyksessä käytetään yleisesti kahta eri toteutustapaa.

1. Perusmuuri ja antura vedeneristetään ulkopuolelta kauttaaltaan bitumikermillä. Ulkopuolelta tuleva vesi ei pääse rakenteisiin, mutta rakennuksen alta perustuksiin kulkeutuva kosteus pääsee haihtumaan hitaasti ainoastaan sisäpinnan kautta.
2. Anturan kylkeen asennetaan bitumikermi, ja se ulotetaan noin 200–300 mm korkeudelle perusmuuria vasten. Tämän jälkeen seinämää vasten kiinnitetään perusmuurilevy, jonka alareuna limitetään bitumikermin kanssa. Tässä vaihtoehdossa rakennuksen alta tuleva kosteus pääsee kulkeutumaan perusmuurilevyn sisäpintaan ja pintaan tiivistyvä vesi valuu salaojiin.

Kuva 2. Periaatepiirustus kellarin seinän vedeneristyksestä perusmuurilevyä käytettäessä (RT 83-10955).

Kuva 3. Periaatepiirustus maanvastaisen seinän vedeneristyksestä sekä perustusten kuivatuksesta (RT 83-10955).

4. Hyvän rakentamistavan mukainen ratkaisu

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017):

9 § Rakennuksen alus- ja vierustäytöt

Uuden rakennuksen alla, ryömintätilan alustäytössä ja rakennuksen vierellä salaojituskerroksena toimivassa vierustäytössä ei saa olla humusmaata, kosteuden vaikutuksesta hajoavia tai lahoavia orgaanisia aineita eikä rakennusjätettä.

16 § Hulevesien poisjohtaminen

Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava maanpinnan kuivatus ja hulevesien hallinta siten, että hulevedet johdetaan pois rakennuksen vierestä hulevesijärjestelmän avulla.

21 § Maanvastaiset seinärakenteet

Maanvastaisen ulkoseinän rakenteen on estettävä ympäröivän maan kosteuden sekä hulevesien haitallinen tunkeutuminen seinärakenteeseen vedeneristyksellä tai vedenpaineen eristyksellä taikka rakenteellisesti hallitulla vedenpoistolla, joka mahdollistaa kellarin seinän kuivumisen ulospäin. Vedeneristyksen tai vedenpaineen eristyksen on oltava maanvastaisen ulkoseinärakenteen ulkopinnassa tai ulkopuolisen, maata vasten olevan lämmöneristyksen sisäpuolella.

5. Muuta

Maanvastaisen seinän vedeneristyksen korjaustöiden yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös salaoja- ja sadevesijärjestelmien kuntoon ja mahdollisiin puutteisiin. Mikäli rakennukseen ei ole asennettu lainkaan salaoja- ja sadevesijärjestelmiä tai niiden kunnossa havaitaan puutteita, myös ne tulisi asentaa tai uusia vedeneristystöiden yhteydessä.

Perustusten toimiva kuivatus edellyttää maanvastaisen seinän vedeneristyksen lisäksi pintavesien hallittua poisjohtamista salaoja- ja sadevesijärjestelmien sekä oikeanlaisen pinnantasauksen avulla. Rakennuksen vierustalla maanpinta tulee kallistaa vähintään 3 metrin matkalla viettämään vähintään 1:20 kaadolla seinän vierustoilta poispäin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ylärinteen puolelta sekä maan- että mahdollista kallionpintaa pitkien valuvien vesien poisjohtamiseen.

Huomattavaa on, että sadevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa salaojiin, koska ulkopuolelta peräisin oleva vesi saattaa tällöin kulkeutua perustuksiin ja kastella rakenteet.

Korjauksessa käytettävien rakennustuotteiden hankekohtaisen kelpoisuuden varmistamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, asetuksia ja viranomaisohjeita.

Lähteet

Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017).

Ympäristöopas 2016, Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Ympäristöministeriö, Helsinki 2016.

RIL 107-2012, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2012.

RIL 255-1-2014, Rakennusfysiikka 1 Rakennusfysikaalinen suunnittelu ja tutkimukset. Suomen Rakennusinsinöörienliitto RIL ry, Helsinki 2014.

RIL 126-2009, Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Helsinki 2009.

RT 83-10955, Perustusten ja perusmuurien veden- ja kosteuseristys. Rakennustietosäätiö, Helsinki 2009.

Kortit jaotellaan neljään pääryhmään: suunnittelu (S), toteutus (T), menettelytapa (M) ja ylläpito (Y). Suunnittelun ja toteutuksen alaryhmät ovat: Kantavat rakenteet (betoni BE, puu PU ja teräs TE); Rakennusfysiikka (RF); Pohjarakenteet (PO); Talotekniikka (LVI) (LVI) ja Muut (MU). © Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy