Hakutulokset sanalle: "kosteus" (6 kpl)

Oheisessa piirustuksessa on esitelty eräs riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja yläpohjarakenteita on jouduttu korjaamaan niissä havaittujen kosteusvaurioiden ja home­kas­vuston takia.

Kuva 1. Yläpohjan / pihakannen poikkileikkaus.

Kuvan 1 rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti, myös kylmissä rakennuk­sis­sa ilman lämmöneristettä. Vedenpitävyys on toteutettu tekemällä massiivilaatta halkeilematto­maksi esim. jännittämällä.

Kantava massiivilaatta on käytännössä aina märkä. Laatan lämpötila vaihtelee rajoissa -20 … +20 ^oC. Kosteus tiivistyy talvisin mineraalivillan yläpintaan.

Rakenne voi olla suhteellisen riskitön, mikäli kantavan laatan alapinnassa ei ole eristettä (esim. kylmät autotallitilat) ja laatan kosteudesta ei ole haittaa esim. muille rakenteille.

Kuvassa 1 on esitelty riskirakenne, jonka mukaisia paikalla valettuja kattorakenteita on joudut­tu korjaamaan niissä havaitun kosteusvaurion ja homekasvuston takia.

Kuva 1. Väestönsuojan kattorakenteen mahdollinen kosteusvaurio.

Rakenneratkaisu on tyypillinen, ja sitä käytetään yleisesti. Huolellisesti ohjeiden mukaan suun­niteltuna ja rakennettuna se ei ole virheratkaisu.

Virheelliseksi rakenne muuttuu siinä tapauksessa, ettei väestönsuojarakenteena riittävän paksua kantavaa laattaa (voi olla yli 300 mm) saada riittävän kuivaksi ennen yläpuolisten rakennekerrosten valmistamista, tai välikerroksen tuuletuksesta ei huolehdita riittävästi.

Kantavan laatan kuivumisen yhteydessä syntyvä vesihöyry kulkeutuu paitsi alaspäin myös ylöspäin sepelikerroksen tai vastaavan välikerroksen ja pintalaatan läpi kastellen ne, jolloin yläpuolisen tilan lattiapäällysteen alle alkaa kertyä kosteutta, ja siihen syntyy homekasvustoa.

Ulkoseinien lämmöneristys oli tehty osittain runkotolppajakoon sopimattomista kappaleista ja lämmöneristeen leikkaamisen yhteydessä ylijääneestä silpusta. Lämmöneriste oli asennettu huolimattomasti eikä se ollut tiivis runkotolppien ja lämmöneristelevyjen saumojen kohdilla (kuva 1). Lämmöneristeen asennuksessa oli puutteita myös ulkonurkissa, joissa virheitä oli yritetty korjata ruiskuttamalla saumoihin ulkoseinäverhoukseen poratun reiän kautta polyure­taani­vaahtoa. Rakennustyön vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut lämmöneristeen asen­nustyön lopputulosta, ennen kuin lämmöneriste peitettiin tuulensuoja­levyllä.

Sisäpuolelle suunnitelmiin merkityn höyrynsulun asennus oli jätetty kesken sekä tiivistämättä putki- ja johtoläpivientien ympäriltä (kuva 2). Asennustapa ei mahdollistanut oikeanlaisen jatkoksen tekemistä jatkoskohtaan. Rakennustyön vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut höyrynsulun asennustyön sekä jatkosten ja läpivientien tiivistämisen asianmukaisuutta, ennen seuraavan työvaiheen aloittamista.

Kuva 1. Avattu ulkoseinärakenne. Lämmön­eriste on asennettu epätiiviisti sekä käytetty ylijäämäpaloja.

Kuva 2. Avattu sisäseinärakenne. Höyrynsulku on jätetty kesken eikä asennustapa mahdollista oikeanlaisen jatkoksen tekemistä.

Rakennustyön aikana rakennustöiden vastaava työnjohtaja ei ollut varmistanut, että ontelolaattojen onteloiden vedenpoistoreiät avataan saumavalujen jälkeen. Onteloihin jäi runsaasti vettä.

Rakennustarvikkeet oli varastoitu ilman asianmukaista alustaa ja suojausta maakosteutta vas­taan. Tarvikkeet oli kasattu keoiksi piha-alueelle ja jätetty peittämättä vedenpitävillä peitteillä.

Rakennustarvikkeiden seassa oli rakennusjätettä.

Rakennuksen sisälle ennen alus- ja vesikatteen asennusta kerääntynyt lumi ja jää oli jätetty poistamatta ennen sisäpuolisten töiden jatkamista. Kulkuväylät olivat lumen vallassa ja hie­koittamatta.

Kuvan 1 ratkaisua ei suositella käytettäväksi uimahalleissa tai muissa rakennuksissa, joissa sisäilmaa kostutetaan talviaikana tai rakennukset ovat ylipaineisia.

Ratkaisu toimii suhteellisen hyvin tavanomaisten kuivien tilojen katoissa.

Kuvassa 1 esitetyn rakenteen tapauksessa lämmöneristeiden ja katteiden kiinnittämisessä syntyviltä ylimääräisiltä höyrynsulun rei’iltä ei ole edes huolellisen työsuorituksen tapauksessa täysin mahdollista välttyä. Käytännön kohteessa kattamistyön aikana syntyy yleensä melko runsaasti ylimääräisiä ruuvinvääntimen meisselillä pistettyjä reikiä, kun poimun kohtaa etsitään. Lisäksi työn aikana höyrynsulun päällä kulkeminen johtaa helposti siihen, että höyrynsulku venyy poimulevyn poimuihin, mikä mahdollistaa konvektiovirtaukset höyrynsulun saumoista.

Kuva 1. Höyrynsulun vaurioitumisen kannalta riskialtis yläpohjan rakenne.

Höyrynsulun reikien lisäksi rakenteen ilmatiiviyttä heikentää se, että asennettaessa höyryn­sulku suoraan profiilipellin päälle, jää höyrynsulku roikkumaan profiilipellin yläpaarteiden väliin, mikä mahdollistaa poimujen suuntaiset ilmavirtaukset höyrynsulun yläpuolella. Ilmavirtaukset kuljettavat kosteutta kattorakenteisiin.

Rakenteen toimintaedellytyksiin vaikuttaa lisäksi seuraavat seikat:

• Katon tuuletusurat voimistavat hallitsemattomia konvektiovirtauksia kattorakenteen läpi.
• Rakennuksen ilmanvaihto voi olla öisin pois päältä.
• Korkeat tilat ovat yläosistaan savupiippuvaikutuksen takia ylipaineisia.
• Ilmansulun läpiviennit vaativat onnistuakseen erityismenetelmiä.
• Ilmansulkukalvon päättäminen ulkoseinälinjoilla vaatii yleensä erityismenetelmiä, jotta ilmatiiveys toteutuu.
• Rakenteen kastuminen työn aikana tulee ehkäistä.

Kuva 2. Lämmöneristeiden asennus rakennustyömaalla.